tiistai 25. syyskuuta 2012

Flunssaa ja "ällöpäiviä"...


Yöllä on kiva bloggailla, kun ei oo muutakaan tekemistä ja nukuttua ei saa, kun nenä niin tukos ja muutenki sakia olo!

Painoasiaa näin ihan ekana... Paino on liikkunut nyt tasan -56 kiloon, jessitykset sille :)
Kaikki muut onki sitte ihan päin mettää.. Mulla oli tosiaan ajatuksena, että tällä viikolla ottaisin itteeni niskasta kiinni ja vetäisin noi mun Adidakset jalkaan joka päivä, mutta meni se suunnitelma pipariksi tämän todella pro:n kunnon takia :( Perjantaina mulla oli sitten ahdistuspäivä itseni kans! Tuntui, ettei mikää näyttäny päällä hyvältä ja kaikki housut ahdisti, no siihenki sitten seuraavana päivänä selvisi syy miksi.

Otettiin muuten äitin kans mun pidennykset torstaina pois ja täs on nyt sit mun oma tukka. Ja muuten, tein ittelleni ensimmäistä kertaa elämässäni ranskanletin, kun en oo ikinä osannu! Kyllä siihen meni aikaa, mutta aiva jees kiharat tuli kuitenki sit perjataiksi :) Tän näköisenä siis lähdin töihin perjantaina.. Tuli vanhuus vastaan ja oli pakko laittaa lasit, kun ei oikein tahtonu nähdä mitään :D Ja tällöin oli se pahin ällötys-päivä!

Tulin siis taas kipeäksi, eikä oo pitkä kun oon ollu. Lauantaina töis tuntui jo sellaiselta, että voi vitsit, että onkohan täs tulos kipeeksi, kun kurkku oli sen oloinen ja asiaa ei auttanu yhtään, että naistenvaivat, jotka alkoivat juuri 20 min ennen kun olin töihin lähdössä (, jotka on nyt toista kertaa 3 vuoteen ja melkein säännöllisin väliajoin) ajoivat mut hulluuden partaalle! Siinä syy perjantaiseen ahdistukseen ja pöhötykseen! Sunnuntaina aamulla herättyäni sitten heräsin siihen karmaisevaan kokemukseen ja olin kipeä. Kuumetta ja kurkku sökö + ne naistenvaivat.

Sunnuntaina oli kyllä muuten ihana päivä, rakkaat kummini toivat mulle sängynpäädyn, jonka olivat väsänneet tupari- ja valmistujaislahjaksi :) Ja olihan se nyt hieno sillä mun valitsemalla valkoisella kankaalla :D Ja kummisetä oli vielä veistäny mulle käsipeilin ja oon niin onnes siitä, se oli niin hieno<3  Sitten myöhemmin illalla tuo mun mussukka haki mut kotiin sairastamaan ja on pitäny mua hyvästä nyt pari päivää ja huomenna tai siis tänään oonkin iltaa asti yksin, kun tuo yks tekee töis putkipäivän! No saanpa maata sohvalla ja kattoa tv:stä mitä mua huvittaa :D

Viime päivät on menny oikeastaan vain nukkuen ja muuten vaan sohvalla makoillen. Tänään tai siis maanantaina, sain jo vähä enemmän syötyä. Ei oo oikein maistunu ruoka pariin päivään kunnolla, eikä kyllä tupakkikaan, nyt olis siis hyvä lopettaa tuo polttelu.


Ja tähän kohtaan taidan lopettaa kirjoittamisenkin.. Olis aika kömpiä sänkyyn ja yrittää saada unta.

Hyvää yötä kaikille!



 -Tiina-

4 kommenttia:

  1. Siis onkohan ny jtn tommosta tautii liikkeellä ku mullaki ihan kurkku sökönä ja eilen ilalla oli kuumetta.

    VastaaPoista
  2. Kyllä vissiin on, kun oon kuullu, että tosi moni on nyt ollu kipiänä :( Oon nukkunu niin huonosti nämä pari päivää, että hyvä kun silmät pysyy auki, mutta ku ei saa nukuttua kuin jonku vajaan tunnin kerralla ja sitte taas nukahtaa hetkeksi. Nois pätkä-nukkumisis ei oo mitää järkiä, yhtä väsyksis on silti.

    VastaaPoista
  3. Olipas mukava lukea kaikkea sitä mitä mitä olet kirjoitellut. Olen istunut hyvän tovin ja lukenut. Kun "hoksasin" että sinulla oli enemmänkin kuin yksi sivu. (sitä kun ei ole netti ammattilainen, tällainen vanha täti, vaikka sisimmässään tuntee olevansa ikinuori) Olet sinä sellainen "tsemppi" ja melkein aina positiivinen kuitenkin, vaikka ei se elämä aina ole niin valoisaa, vaikka kuinka itse yrittäis vaikuttaa asioihin positiivisesti, niin aina on jokin asia tai elollinen olento, joka laittaa kapuloita rattaaseen. Hattua saa nostaa sinulle. Beccis oli niin onnellinen, kun onnittelit häntä (KIITOS !) syntymäpäivänään. Ja mikä häpeä, unohdin onnitella rakasta siskoani (äitiäsi), hänen syntymäpäivänään, vaikka olimme siellä, vaikka oli tuhat kertaa mielessä. Onkohan sinun tädistäsi tulossa vanha, vai oliko sekin väsymystä. Kun tuli niin huonosti nukuttua koko ajan siellä reissun päällä, meni monta yötä vain 2 ja 3 tunnin yöunilla, piti melkein yötkin istua ja seurustella, kun harvoin näkee ja uni sitten ei tullut kun oli niin paljon mietittävää ja oli liian väsynyt. Olisikohan sinullakin sama juttu. Kun olet vapaalla niin mietit aivot täydessä työn ja sisustus suunnittelun parissa ym. siihen liittyvää ja sitten kun ei ole sitä kropallista väsymystä niin sitä unta ei tarvitse niin paljon. Mutta se se on kanssa meidän sisarusten sukuvika äidiltä perittyä, mieti vaan omaa äitiäsi, kuinka paljon hän nukkuu? Se on kyllä kehnoin perintö minkä me sisarukset olemme saaneet ja näkojään periytyy vielä lapsenlapsillekin (sinulle), sitten nukut kun olet kuoleman väsynyt. Mutta paras perintö on se käsien taito, minkä olemme saaneet, mikään tekeminen ei tunnu mahdottomalta. Hienoja kuvia sinulla oli kodistasi, vaikka osan näinkin jo sinun mobilista. Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta edelleen, toteuttaa omia haaveita ja onnistuisit kaikessa mikä koskee sinun terveyttäsi. Kuten jo ½ vuotta sitten sanoin, älä unohda elää, ei ne kilot ole elämässä tärkeimpiä. Elämä ei ole mitään ilman haaveita ja tavoitteta, minun mielestäni. Elämällä ei olisi niin suurta merkitystä, ilman haaveita ja päämäärää. Kuten tiedät jo ennestään löysithän elämäsi kumppaninkin, entisenä tyttönä ilman operationia. Toivoisin, että vielä näyttäisit samanlaiset taivaan merkit tupakalle, niinkuin kiloillesikin, niin voisit paljon paremmin ja unikin maistuis paremmalle, silloin kun nukuttaa. Tiedän, että se ei ole helppoa. Olenhan itse ollut samassa tilanteessa. Mutta sitten kerran sattui tupakat loppua vahingossa eräänä iltana, ostin aina kartongin kerralla, oli hirveä lumipyry ja mikään muu paikka ei ollut auki kuin 10 km. päässä oleva kauppa joka oli auki 22:00. Enkä pystynyt harjaamaan lunta auton päältä pois, silloin oli minun olkapäässäni "supras spinatus tendinit" enkä kyennyt liikuttamaan oikeaa kättäni ja Seppo oli iltatuurissa, tuli kotiin vasta 22:15. Selvisin hengissä ilman tupakkaa aamuun asti, ajattelin eihän tämä nyt niin kauheaa ollutkaan, ehkä pärjään vielä seuraavaankin päivään. Siitä se lähti. Kuitenkin tupakoin silloin askin ja joskus enemmänkin päivässä ja kaikkein voimakkainta laatua. Mutta olen 100 % varma, jos ottaisin yhdenkään tupakan, niin siitä se alkais. Joten "lycka till och prova, man överlever" se oli melkein kuin lottovoitto kun huomasi tulevansa toimeen ilman sitäkin. Siinä sinulle seuraava haaste, niinkuin sinulla ei niitä olisi jo tarpeeksi, vai mitä ??? Kaikkea Hyvää ja Bamse kram till dig ! Toivottaa Helena-täti pohjanlahden toiselta puolelta

    VastaaPoista
  4. Voi ihanaa, kun sai lukea kerrankin pitkän tekstin :)

    Täs nyt kipeänä ollessa ei hirveästi ole tosiaan tuota tupakkia mieli tehny, että olis hyvä aika lopettaa varmasti, mutta töissä se sitten onkin haasteellisempaa :( Pitäis varmaan ensin vähentää tuota polttelua ja sitten vaan lopettaa kertalaakista. Työ ja kaverit on pahimmat "ongelmat" lopetukselle, kun se seuratupakointi on niin kivaa muka.
    Ja kyllä kun tässä on toimettomana, eikä töitä viikolla ole, on aikaa miettiä aivan liikaa asioita ja siinä ne yöunetkin sitten menee.

    Nyt oon kuin kuolemanruoka tän flunssan takia, oon oikeastaan vain liikkunu olohuoneen, makuuhuoneen ja vessan väliä ja välillä jääkaapilla jotain napsimassa suuhuni. Nukkunu oon tosi huonosti viimeiset 4 yötä, kun tämä flunssa on ihan pahimmasta päästä, että tälläistä ei ole hetkeen ollutkaa :( Ja töihin pitäisi yrittää perjantaina, saa nähdä, kuinka käy.

    Mitä näihin kiloihin tulee, niin ei niitä nyt onneksi hirveästi ole enää pudotettavana ja tuo mieskin jo sanoi, että mitä sä stressaat niistä, että kuinka laihaksi itteäs meinaat, että eihän susta lähde paljon mitään enää, ettet vain sitte mee liian laihaksi. En usko, että sitä päivää tulee, että meen liian laihaksi, toivottavasti. Kun ikinä ei tosiaan mikään laiha ollu, niin oon aika tyytyväinen jo tähänkin mitä oon nyt.

    Kyllä täytyy sanoa, että on ollut kyllä ihanaa, että äiti on just mun äiti, koska on oppinut niin paljon, eikä ole oikeastaan koskaan mennyt sormi suuhun missään asiassa, joka liittyy kotiin ja sen ylläpitämiseen. Ja huomaan asioita mistä äiti nalkuttaa mulle sielä ollessa, niin mä nalkutan niistä samoista asioista täälä kotona tuolle ukolle :D Oon oikein hyvä jättämään astioita äitin työnä mihin sattuu ja sitten, kun kotona on vaikka makuuhuoneessa tyhjä limsapullo, niin se on aivan katastrofi :D Eli, vähän kaksipiippuinen juttu.

    Täällä taas istuskelen sohvalla ja nukkunut en oo koko yönä, kun meinaa tukehtua yskimiseen, enkä oo viittiny sänkyynkään mennä, kun pakko antaa toisen nukkua, kun sen piti kuitenki töihin. Ei siinä paljon toinen nukuttua saa, jos toinen yskiä köyköttää siinä vieres. Nyt ajattelin syödä vähän jotain ja mennä kokeilemaan sitä nukkumista, niin kauaksi kuin vain saa nukuttua.

    Terveiset sinne kaikille, puss och kram <3

    VastaaPoista